Somen kautta auttamassa

Luin Turun Sanomista uutisen jossa kerrottiin kuinka esim. Facebookin kautta auttaminen koetaan mielekkäämpänä kuin järjestöjen rahastoihin lahjoittamisen. Facebookin kautta auttaminen tuntuu konkreettisemmalta ja samalla voi seurata Facebook-ryhmässä projektin etenemistä. Toisten ahdingon aiheuttamaan empatian puuskaan on helpompi reagoida, kun pystyy seuraamaan avun etenemistä.

Olen aina kokenut avustusjärjestöjen toimintaan osallistumisen helppona ja tarkoituksenmukaisena, mutta toisaalta minulla onkin muutamien toiminnasta kokemusta työn kautta. Monesti olen kuitenkin kuullut kommentteja siitä, että meneekö apu todella perille ja että onhan tässä jo vuosia lahjoiteltu, mutta mitään ei tunnu tapahtuneen. Facebookin kautta toimiessa autetaan yleensä yhtä tiettyä henkilöä tai pientä joukkoa ihmisä. Suurin osa ihmisistä reagoi, jos kuulevat tai lukevat toisten kokemasta kurjuudesta ja avun tarjoaminen tuntuu luonnolliselta. Facebook-ryhmästä voi seurata tilannetta ja yleensä tällaiset jutut leviävät nopeasti ja saavat monet osallistumaan. Apu tavoittaa nopeasti sitä tarvitsevat, siitä tiedotetaan somessa ja tilanne rauhoittuu. Osallistujat kokevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ovat tyytyväisiä, koska kokevat konkreettisesti auttaneensa.

En ole ennen uutisen lukemista juurikaan kiinnittänyt huomiota ilmiön yleistymiseen, mutta se sai pohtimaan somen hyviä puolia. Ihmiset jotka, muuten jäisivät todennäköisesti ilman apua saavat sitä tämän uuden avustuskanavan kautta ja auttavat osapuolet pääsevät seuraamaan tilanteen etenemistä ja voivat siten kustomoida apunsa tilanteen mukaan. Samalla voi itse helpommin päättää mihin haluaa apunsa suunnata ja mitkä asiat kokee tärkeiksi, some on varmaan tavoittanut myös sellaisia auttajia, jotka eivät ole aikaisemmin kokeneet osallistumista mielekkääksi. Perinteiset avustusjärjestöt tekevät mielestäni tärkeää työtä ja niiden tukeminen on tärkeää, mutta on hienoa, että niiden rinnalle on kehittynyt uusia keinoja auttaa ja osallistua.